Gullö on perinteikäs maa- ja metsätaloustila josta on mainintoja jo 1500-luvulta. Sitä ennen, 1300- ja 1400-luvuilla, Gullö ja sen kalastusvedet olivat osa lähellä Rääveliä (nykyinen Tallinna) sijaitsevaa Padisin luostaria. Tukholmassa 13. huhtikuuta 1562 päivätyssä asiakirjassa kerrotaan, että kuningas Erik XIV antoi Gullön ns. frälssilahjana Nils Boijelle. Hän oli Raaseporin linnan vouti ja myöhemmin Suomen käskynhaltija. Tilasta tehtiin tuolloin rustholli (ratsutila), joka asetti sotilaita armeijan käyttöön. Lihan, voin ja heinän tuotanto sekä silakankalastus olivat pääasialliset elinkeinot. Kruunun hevoset saivat myös laiduntaa kesällä Gullössä.
1700-luvulla maataloutta laajennettiin ja kartanon yhteyteen perustettiin neljä taksvärkkitorppaa. Metsää hakattiin ripeään tahtiin puuhiileksi Fagervikin ja Skogbyn rautaruukeille. Halkoja vietiin myös Tukholmaan ja Rääveliin. 1700-luvun lopulla tilan omisti Klickin upseerisuku. Siihen aikaan Gullöön tila oli muun muassa Anjalan liiton salainen kohtauspaikka. Sen jäsenet pyrkivät vapauttamaan Suomen Ruotsin vallasta. Boijen ja Klickin suvut omistivat tilan miltei 300 vuoden ajan.
1800–luvun alussa tila vaihtoi omistajaa muutaman kerran. Viimeisten 200 vuoden aikana omistajia ovat olleet Kopparströmin ja Aschanin suvut. Nykyinen päärakennus rakennettiin 1760-luvulla, entisen palaneen päärakennuksen paikalla. Taloa laajennettiin 1903 ja se toimii yksityisasuntona. Useimmat kartanomiljöön rakennukset ovat 1700- ja 1800-luvuilta.